To a place where everything is perfect and there's no question ''why'',
To a place that nobody could understand
How things could be easier than they are
There would be no such things as wars and sorrow
World would be filled with joy and care
But I know that a dream isn't a thing that people can borrow
But believing in yourself and caring people that are around us
Is more than enough
To make this world a better place to live cause
We need eachother because without friends, live is tough
Together we can make the sky look bright.. :)
Shellasta tänään, juu.. Päätin kirjoittaa tänne hiukan jonkinlaista runontynkää, kun en ole sellasta pitkään aikaan laittanu. Ja jos tällaisia runonpätkiä halutaan lisää, niin voi kommentoida. Saitte nyt esimakua ''runosuonestani''.
Hyvää perjantaita itse kullekin ja näemme taas ensi kirjoituksessa :)
Anteeksi etten ole päässyt kirjoittamaan vähään aikaan. Tämä nykytekniikka on nykyään niin ihmeellistä.. Nettikatkoksia aina silloin tällöin. No kuten otsikko kertoo aion tässä hieman kertoa, mitä ''tylsässä'' elämässä on näinä päivinä tapahtunut..
Viime viikonloppuna valmistimme Neten kanssa jäätelöä. Siit tuli tosi hyvää.. Tehtiin siis iha ite tavallista vanilijajätskii ja pistettii murskattuja Digestive keksien muruja sekaan :P Tsekattii ohje netistä, eikä keksienkään murskaamiseen tarvittu kaulinta, kun on käytössä Moonan ''haba'' :DD (Laitan kuvan siitä myöhemmin ;) Siis jäätelöstä :DD)
Tosta tulikin mieleeni tänään Nikita alko jostain syystä kädenvääntöö mun kanssa siinä kesken ruotsintunnin ja onnistuikin voittamaan hänet siinä. Joo oon tämmönen habamummo, Hyvää Päivää :DD
Sitten käytiin Neten kaa leffaski jossain vaihees, en muista millo. Mut saatiin ilmaset leffaliput mun mummilta ja mentiin kattoo semmone leffa, jonka nimi oli ''Chronicle''. Se on tosi hyvä, suosittelen lämpimästi katsomaan. Tuntui aluksi tylsältä, mut ei onneks ollu..
Juu mul oli eile DELF koe. Kyllä se oli TET:in vikana päivänä. DELF on ikäänkun ranskan valtakunnallinen, et jos siitä pääsee läpi niin ''tres bien :)''. Sit saa jonkun diplomin, josta voi hyötyä tulevaisuudessa. Se koe meni kutakuinkin hyvin. Tulokset kai sitten kevätjuhlassa puhuvat puolestaan, jos ei tule diplomia niin en päässyt läpi (onhan se jo vaikeampi taso, kun sillo seiskalla) mutta yritetty on :)
Sain Maaritilta (pomoltani) läksiäiseksi sellase hienon kukkajutun.. Ja sit tottakai todistuksen ja todistuksen suosituksella, en ees pyytäny.. No jaa kiitos Maarit sinulle kuitenkin <3 Nyt jänskittää.. kesäloma 7 viikon päästä alkaa ja mietin tässä, että pääsenköhän ensi vuonna haluamaani paikkaan ja saanko tänä vuonna kesätöitä..
Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi ensirakkauttanne? Sen ensinmmäisen tosirakkauden, jonka luulitte kestävän ikuisesti? Jos vastasit ei, olet onnekas.. Mutta jos myöntävästi, niin tervetuloa kerhoon :D
Ensirakkaus on suloisen katkera ja, kun sen kokee, sitä ei unohda koskaan. Kaikilla ruusuilla on piikkinsä ja sanotaan, että kaikki hyvä päättyy aikanaan.. ainakin tässä tapauksessa.
Muistan aina oman ensirakkauteni, se vie minut yli kolmen vuoden taa. En ikinä unohda sitä hetkeä, kun tapasin hänet.. Kun katseeni kohtasi hänet ensimmäisen kerran, tunsin sydämeni sulavan. En tietenkään uskonut koskaan rakastuvani häneen, mutta sillä hetkellä koin ikäänkuin rakkauden ensisilmäyksellä.
Hän jopa kysyi minun puhelinnumeroani ja tietenkin annoin. Aloimme tekstailla toisillemme (ei siis oltu tässä vaiheessa vielä yhdessä).
Eräänä päivänä kuitenkin siitä muuten kohta on jo tasan neljä vuotta aikaa.. Olin vienyt hänet tutustumaan kavereihini. Se taisi olla kuitenkin väärä liike.. Ei se huonosti mennyt, lopputulos oli vain.. että kyseinen poika kysyi parasta kaveriani seurustelemaan kanssaan. Silloin muistan tunteneeni mustasukkaisuutta myös ensi kerran. Kirosin kaverilleni kuinka tämä oli pilannut minun elämäni ja rakkauteni.. se tunne oli hyvin katkera ja inhottava. Lukittauduin vessaan ja itkin siellä ainakin pari tuntia haluamatta tulla ulos..
Kaverini kuitenkin päätti, etteivät he sopineet toisilleen ja kun sain tietää tämän oloni helpottui. Mutta silti tunsin itseni typeräksi. En uskaltanut vähään aikaan kohdata hänen katsettaan.. Sitten kun uskalsin taas siirtää katseeni häneen, hän katsoi minua niin lempeästi ja kysyi alkaisinko seurustella hänen kanssaan.. Jäädyin hetkeksi sillä kysymys tuli puun takaa. Vastasin hymyillen myöntävästi ja siitä suhteemme alkoi..
Vaikka tapasimme hänen kanssaan todella harvoin (johtuen siitä, että poika asui lastenkodissa). Tekstailtiin toisillemme joka päivä. Tunsin olevani maailman onnellisin tyttö hänen seurassaan ja joka hetki hänen seurassaan tuntui taivaan lahjalta. Hän sanoi minulle sellaisia asioita, jota kukaan ei koskaan ollut minulle sanonut. Vaikka olin juuri herännyt sängystä ja näytin täysin räjähtäneeltä silti hän sanoi ''Sinä olet kaunis''. En voinut olla hymyilemättä ja kiittämättä häntä. Enkä voinut myöskään estää itseäni suutelemasta häntä tuona hetkenä, hän toki suuteli minua takaisin. Kaikista maagisinta oli kuitenkin öiset kävelymme ulkona, kun oli aivan hiljaista ja juttelimme asioista samalla, kun katselimme tähtiä. Hänen seurassaan en pelännyt ollenkaan.. Koska tiesin olevani turvassa hänen luonaan.. kävellessäni hänen kanssaan käsi kädessä ^^
Kuitenkin tuli se päivä, jonka en olisi halunnut koskaan koittavan. Saavuin koulusta kotiin ja sain tekstiviestin häneltä. Hän alkoi selittämään ettei suhteemme suju, emmekä oikein hänen mielestään sovi toisilemme. Sitten aloin miettimään jättääkö hän minut. Ja aavistukseni osui oikeaan hän... jätti minut... Tunsin sydämeni repeävän riekaleiksi.. hän oli kylmästi särkenyt sydämmeni..
Sen jälkeen en ole luottanut kehenkään poikaan, en ihastunut enkä rakastunut kehenkään.. vieläkään.. Muistan itkeneeni asian takia monta viikkoa ja koulussa olin allapäin. Joskus jopa muistelen lämmöllä noita aikoja kuten tänään.. Eihän ensirakkautta koskaan voikkaan unohtaa.. Se taisi jättää minulle ikuiset arvet..
Jokaisella ruusulla on piikkinsä ja jokaisella alulla on loppunsa.. Niin se vain on..
Juu, tänään siis alko toinen TET jakso. Tällä kertaa päätin kokeilla mennä TET:iin Parturi kampaamo Ateljee Pihaan. Itseasiassa sen omistaa yksi mun tutuista. Itse työnantaja ei ollut tällä kertaa paikalla, mutta kyllähän se työ sujui, vaikka pomo ei ollutkaan paikalla.Sillä onhan tuolla nyt muitakin työntekijöitä. Tulin joku 5 minaa myöhäs sit olin vaa sillee ''hienoo.. myöhäs heti ekana päivänä..''. Mut onneks se työntekijä ei ollu moksiskaa.. Tosi mukavat työtoverit, vaikka munhan työtoverit on aikuisia, mut silti :) Ei mikään paha työpaikka, paitsi silloin tottakai, kun ei ole asiakkaita, niin ei oo oikee tekemistäkää..
Ekat neljä tuntii meni nopeesti, kun asiakkaita tuli, mut sit vikat kolme tuntii meni tappavan hitaasti, sillä asiakkaita ei juurikaan ollut, joka on aika harvinaista, ainakin muut työntekijät sano et asiakkaita on tosi paljon. Luin siin vaa jotai Inezii ja akkareit ajan kuluks.
Tänään tapahtu luonastauol aika hauska juttu. Sain rahaa ja se työntekijä sano et pitää sit tuoda kuitti. Juu ei siinä mitään. Ostin cittarist paninin ja omenamehun. Sit sanoin sille myyjälle ku se kysy et haluunks mä kuitin niin sanoin et ''joo''. Sit se alko tekee sitä paninii, niin sit ku se tuli takas niin kysyin ''nii mis se kuitti on?''. Sit se vaa kysy ''Oisitko halunnu sen?'', sit mä katoin hieman oudoksuen sillee ''Joo..''. Sit sen piti soittaa jollekin hyypälle, et se tulosti sen kuitin paperiversiona, sillä se myyjä oli heittänyt sen roskiin. Aika outoo, sillä mitä osaa siitä ei ymmärretä, et asiakas sanoo haluavansa kuitin ja sitä ei anneta? Niiku mitäs vittua? No ei kai siinä mitään.. kun sain sen kuitenkin. Vois kyl ajatella vähä..
Mut se siitä tällä kertaa.. Saa nähä millane päivä huomenna on..
Juu mul on ''vähä'' tylsää. Jotenka kerron teille hieman ihanimmista ihanimmasta lemmikkikissastani Kaaposta. Kaapo on mitä ihanin kissa, se ei ole niin itsenäinen kissa niinkuin kissat yleensä ovat. Se on todella seurallinen ja kaipaa silittelyä ja huomiota. Vähän koirien tapaan (mut Kaapo ei sentään kuolaa). Se on myöskin todella helppohoitoinen, se pärjää kyllä yksinkin, vaikka se nyt todella seurallinen katti onkin.
Historiaa:
Kaapo tuli meille 26.1.2005. Eli siis siitä on jo 7 vuotta :O että tää aika kiirii. Seitsemän vuotias Kaapo kyllä leikkii ihan samalla tavalla kuin olisi vasta vuoden. Nimeä kissalle mietittiin kuumeisesti. Muistan ennen Kaapoa, joku ehdotti Chiliä :D En muista kuka mut joku meiä perheest. Kaapoon kuitenkin päädyttiin (tosin en muista miksi..). Se tuli sitten meille pahvilaatikossa. Uskokaa tai älkää. Mulla on siitä todistettakin, mutta en jaksa niitä tänne laittaa :D Vaikka sitä nykyään ei todellakaan uskoisi.. Kaapo oli ensimmäisenä todella ujo ja syrjäytyvä. Se meni aina piiloon sängyn alle, kun joku yritti silittää sitä tai ottaa syliin. Tämä harmitti varsinkin 9- vuotiasta Moonaa (Eli minua). Olin aina halunnut kissan, jota voisi silitellä ja joka kehräisi jalkojen juuressa, mutta silloin petyin ja ajattelin kissaa ''itsekkäänä ja ilkeänä''. Tosiasia oli, että kissa oli kasvanut maalla ennenkuin se meille tuli, niin se haisi lehmille :D (Ei pahalla Kaapo).
Eräänä päivänä kuitenkin muistin itkeväni. En tosin muista mistä, mutta muistan sen, että Kaapo oli ollut meillä kai jo parisen vuotta, kun tämä tapahtui. Itkin tosi paljon, olinhan silloin vielä pieni. Muistan varmaan hämärästi, kun Kaapo tuli sillä hetkellä kehräämään jalkojeni juureen. Katsoin Kaapoon ja katsoi minua, ikäänkuin lempein silmin ensimmäistä kertaa. Muistan ikuisesti sen katseen ♥ Nostin sen syliin ja tällä kertaa sen suostui tulemaan. Halasin Kaapoa, kun se kehräsi naamaani ja siihen loppui sekin itku. Siitä lähtien Kaapo on aina huomannut, jos minulla on joku hätä ja alkaa lohduttaa samalla tavalla. Parempaa kissaa en voisi edes toivoa ♥
Heheh ;D Madame Kääpö ♥
Kaapo saattaa joskus raapia, muttei ikinä satuttaakseen. Silloin se vain tahtoo leikkiä. Tosin se sähisee isoille koirille niikuin saksanpaimenkoirille. Mutta tulee toimeen pienten koirien kanssa esimerkiksi parhaan ystäväni Terhin bolognese rotuisten koirien. Kunhan pienet koirat eivät räksytä tai hauku, niin Kaapo tulee hyvin toimeen. Eikä Kaapo aina halua syliin, mutta ei se tarkoita ettei Kaapo pitäisi ihmisistä. Kaapo on varsinkin kiinnostunut pienistä lapsista ja vieraista ihmisistä, joten se voi olla epävarma. Mutta kun häneen tutustuu hänestä saa kelpo kaverin. Kaapo on maailman paras katti ♥
Viettäkää tekin kissan päivät ♥ Ensi kirjoitukseen saakka..
Tsau! <3
P.S Saa ehdottaa postausideoita ;)
Tänään oli koulussa teemapäivä, missä tyttöjen piti pukeutuu pojiks ja poikien tytöiks (voi olettaa ettei kovinkaan monella pojalla ollu pokkaa pukeutuu tytöks.. mutta monet tytöt pukeutuivat pojiks.. mukaan lukien minä :D... kute kuvas näkyy) Kotona sit huvikseen piirsin kajaalilla ''parran'' itselleni ja otin kuvan siitä odotellessani Terhiä, että se pääsis pois koulusta.. Sit luin kans yhtä kirjaa (siitä tulikin mieleeni, pitäis varmaan jatkaa mun tutkielmaa jossai vaihees..).
Yo, my name's gansta :D
Tänään olin siis mun bestan kanssa <3 Me oltii niillä ja juoruttii vähä kaikesta ja puhuttiin.. no mistä yleensä me nyt puhutaa.. Aika arkisista asioista ja sit on tottakai vähemmän arkisia. Sit toki myös naurettiin ja sekoiltiin hullujen lailla. Vain minä ja Terhi oltii niillä. Me tehtii kans munkkei.. eka piti tehä mokkapaloi, mut ei löydetty ohejtta mut löydettiin munkkien ohje. Jooo me vähän sählättii sen paistoöljyn kaa, nimittäin Terhille tuli niiden paiston jälkeen oikea ''bright idea'' kaataa se öljy pussiin ja mennä heittää se roskikseen. Sanon ettei kannatas, mut se teki sen ja voitte jo arvata mitä tapahtu.. Öljyt vau siitä tasolta pitkin kaappia ja lattiaa. Me Terhin kaa siivottiin sitä siin ainaki vartti eikä tullu puhdasta, sillä Terhin mutsi hieman läksytti meitä asiasta :D No ainakaan me ei enää tehdä mitään uppopaistohommii kahestaa. mut munkit oli hyvii, söin niit kaks.
Munkit tykkää punkeista ja punkit tykkää munkeista <3 :D
Niin ja sit tein kans eile yhteishaun. Se meni läpi (onneksi), päätinkin sit lopulta mennä merkonomiks, sillä en halua viettää seuraavaa 40 vuotta tietokoneen ääres, selkäkivut ja kaikki. Laitoin muitaki vaihtoehtoi, mut en jaksa niitä tässä alkaa luettelemaan.. Nyt vain sitten odottelemme tuloksia peukut pystyssä..
Ei mulla kai sitten muuta tänään. Saatte tyytyä tähän seuraavaan kertaan, kun jotain jännää tapahtuu..
Olin tänään Heinin kanssa ja pelattiin Arvaa kuka- peliä. Mutta me keksittii niille ihan täysin pöhköt säännöt. Esimerkiksi löydettiin noiden joukosta itselemme aviomiehet ;D sinkkuja kun olemme.. Ja myös lapsetkin löytyi ja löytyi isän murhaajat ja löytyi kilpakosija. Pääasia oli, että etsittävän henkilön suhde sinuun oli jonkilainen, mutta hauskalla tavalla. Yllätyimme joissakin kohtaa. Emme voineet pidättää naurua joissakin kohdissa ja mikä pahinta, ne henkilt merkattiin ylös ja lopuksi muodostimme perhepotretit (siis niistä keltaisista korteista).
Sen jälkeen pelattiin sitten Onko totta?- peliä ja siihen ei kyllästy sitten ikinä, kun se valheenpaljastin paljastaa mitä merkillisimpiä asioita, esimerkiksi minä olisin kiltimpi kuin luulinkaan :D siis joissakin valehtelin, että olisin tehnyt sitä ja tätä vaikka oikeasti valheenpaljastimen mukaan valehtelisin, joten väitin itseäni katalammaksi kuin oikeasti olenkaan >:D vai väitinkö? Ette saa koskaan tietää..
Mutta Heini, kiitokset sinulle tästä ihanan piristävästä maanantaista, joka pelasti mun päivän :) <3 tarkoitan sitä!
Tähän loppuun hieman sana-arvoituksia (juu on tylsää :P)
1) Kaksi ikkunaa, joista näkee ulos, mutta ei sisälle?
2) Mikä on kaikista vanhin maailmassa?
3) Kaksi nälkäistä toisiaan narrailevat, mikä se on? (kaksi sanaa!)
4) Mikä on kaikista nopein maailmassa?
Yritäpä arvata ilman, että katot vastauksia ;)
Jos et kuitenkaan voi vastustaa katso tästä: 1) Silmät 2) Aika 3) Onkija ja kala 4) Ajatus
Etkö näe? :D Ei voi mitään.. sitten se täytyy vain ratkaista itse, huomautan tässä vaiheessa, etteivät arvoitukset ole omia keksimiäni!
Ei mulla sit muuta tänään, ensi kirjoitukseen! Tsau! <3
Sorisorisorisori.. En oo päässy pitkään aikaan kirjoittaa.. On ollu vaikka mitä ja en muista aina, että minulla olisi blogikin kirjoitettavana, vaikka tuskin kukaan koskaan lukee, paitsi sinä Nette :D Olet uskollisin lukijani ;)
Tässä tämän viikon aikana on tapahtunut kaikenlaista tapahtumarikasta, mutta ne ovat sen verran henkilökohtaisia, että en niitä tässä oikein voi paljastaa..
KÄÄK! Paniikki! Pitäis tehdä ennakkotyöt.. Ainakin Heltechin (Helsigin tekniikan alan oppilaitoksen) uusmedian media-assistentin ennakkotehtävät ovat melko vaativia.. Esimerkiksi yksi tehtävistä on kirjoittaa elämänkerta itsestäni.. voi olla vaikeaa minulle.. hmm.. tai sitten yks toinen tehtävä pitää suunnitella nettisivut aiheena ''Minä'', sitten pitää kirjoittaa mikä minua kiinnostaa uusmediassa ja miksi minun pitäisi tulla uusmedian media-assistentiksi ja sen lisäksi pitää selvittää jokin ihme koodikieli O.o joo-o.. mähä osaan, kyl toi kirjotushomma sujuu ja visuaalinenki mut ei ehkä toi koodikieli välttämättä pure muhu..
Omnian sivuilta yritin etsiä tietoa ennakkotehtävästä, mutta en ole löytänyt vielä mitäään :/
Sitten aion laittaa kolmanneksi leipuri- kondiittorin ja neljänneksi merkonomin. Mitäköhän viidenneksi, hmm..
Pitäis tietää se ens maanantaihin mennessä..
Tänään, kun eka katottii Netellä sen vauvakirjaa. Niin, kun mä pääsin kotiin aloin kattoo kuvii, joissa mä olin tyylii kolmevuotias. Mä kuuntelin sillo tosi paljon Fröbelin palikoita. Ja kuuntelen niitä nyt ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen. Niistä tulee kauheen nostalginen fiilis <3 Niissä kaikissa lauluissa on sellainen jännä tunnelma, että aina kun olin pieni ja Fröbelin palikat tuli, niin oli pakko tanssia mukana. Tää bändihän tekee tällasii lastenlauluja. Harmi, ettei nykyään ole enää samanlaisia lastenlauluja ja niitä väitetään lapsellisiksi. Ne on legendaarisia >-< nykyään just jotkut 5-6 vuotiaat pitää niitä lapsellisina :o (tai niin mä oon kuullu)
Sillo kun oltii tuossa iässä (taino oikeastaan se oli 3- 4 vuotiaana mut kuitenkin) mun kavereiden kanssa me ei mitää muuta tehtykkää ku kuunneltii Fröbelin palikoita :) ja tietenkin laulettii ja tanssittii mukana
Tässä tulee nyt joitain lapsuuteni suosikkeja:
Tälle repeette varmasti ;D
Ihan vain selkentääkseni laulua viisi vauhtiveikkoa ovat siis kätemme sormia, siis nyt ajattelin vähän selventää asiaa hieman, ne on keksiny kolmelle keskimmäisille sormille hauskat nimet :D:
Peukku = Peukalo (kaikki varmaan ties)
Suomensotti = Etusormi
Lonkermanni = Keskisormi
Kultaralli = Nimetön (eipä ole enää :D)
Pikkurilli = Pikkurilli (tietenkin)
Tekin varmasti olette joskus ajatelleet lapsuuttanne lämpimästi niinkuin minäkin tänään. Minusta ei ole ollenkaan noloa kuunnella välillä lastenlauluja ihan vain vanhojen hyvien aikojen muistoksi :)
Tänään olin kuitenkin (jälleen) Neten, Kimmon, Roopen sekä Miikan kanssa. Ja juu hauskaa oli :D
Juu kuten varmasti kaikki tietävät tänään on tattadaa.. Ystävänpäivä :) Jos tosin minulta kysytään ystävänpäivä on hieman turha päivä. Ethän sinä tarvitse erityistä päivää sille, että voi osoittaa ystävillesi kuinka paljon heistä välität? Eikö? Tai rakkaallesi ihan miten vain, sama asia :D Tuollaisia keksejä leivoin parille kaverille ystävänpäivälahjaksi. Ne on siis kauralastuja, jotka leikkasin sydämen muotoisiksi (johtuen siitä etteivät ne pysy sydämen muodossa uuniin laittaessa). Sekä laitoin niihin pinkkiä sokerikuorrutetta, kun faija sano et voisin laittaa. Aika kauan noita tein, kun eka tein keksit, sit niiden piti antaa kovettuu. Sit piti antaa kuorrutteen ''sulaa'', niin että se tulee ulos tuubista :S Ja sit koristella ja antaa kuivuu.. Ei siis mikää kamalan nopee prosessi. Koulussa oli ystävänpäiväksi toki oma ohjelmansa :) Ystävänpäivä tanssit sekä pinkkiin pukeutuminen ynnä muuta jännää.. Mut ei niistä sen enempää, toivottavasti kaikilla oli mukava ystävänpäivä :)
Laitan tästä pari kuvaa korttien teosta ja niistä korteista (jotka tehtiin sunnuntaina Neten kanssa) :
Korttien teko ei toki ollut sotkuista hommaa ;D
''Rankan'' työn tulokset siis kortit
Parhaiten onnistunut korttini (kimalleliima kesti kaua kuivuu ;o)
Tänään toki olin myös Terhin kanssa ja katottii Rottatóuille leffaa, tosin olin nähny sen jo ainakin kolme kertaa aikasemmin, mut hyvässä seurassa mikä vaan leffa kelpaa. Terhin kaa kuten aina juteltiin asioist ja sepattii taas. Ku eka meiä piti mennä centtii sen mutsii vastaa, sit se oli mennykki jo Terhille. nii meiä piti siin pyrys kävellä takasi Terhille. Meiä piti mennä Terhin mummolle, mut kuitenkin oli niin hirvee sää, ettei Helene viittiny lähtee ajamaan :D En mäkää ois lähteny, jos oisin ollu Helene. Terhi latas mun Zeniin musaa ja anto ystävänpäivälahjaks Panda suklaakonvehtirasian :) Vaik en ees sitä pyytäny ;0. Sano vaa: ''Ei mitää välii paljo se makso'', se että Terhi anto lahjan täysin pyytämättä sai mut ilokseks, kiitos Terhi ! <3 Lainasin tänää Terhiltä kirjan: Terry Pratchett - Valtio, saa nähä onko kirja hyvä, ku Terhi sano et se ois outo :/
Bestikseni muokkaama kuva <3 Vanha juu, mut ei haittaa :D
Juu olin Terhin yötä ja meil oli hauskaa. Ku oltii iha sokerikännis ja sepattii ;D Kuunneltii musaa, sepattii juoruttii ja kaikkee mitä ne ny yleensä tehää. Mut joka kerta jutut on aivan uniikkei.. Joka kerta kun olen Terhin kanssa nii tunnen oloni vapaaksi ja helpottuneeksi, koska tiedän voivani puhua Terhille iha mistä vaan ja millo vaan, eikä se valita, jos puhun masentavia :) Mutta tottakai meillä on hauskaa, ku Terhin kaa sepaa iha vapaasti ilman pelkoo siitä, että mun tarvis häpee tai piilotella itteeni.. Se on mulle kuin sisko <33 Mä en tietäs minkälaista mun elämä ois ilman Terhii :)
You're always there for me when I need you the most Since I met you I felt that you were important to me When I'm with you I feel like I'm free And we will be best friends till the end <3<3
Mut siin oliki kaikki taas tällä kertaa :) Me jatketaa tääl Terhin kaa ja te voittekin sitten odotella seuraavavaa kirjotustani :) Siihen saakka...
Tsau! <3
Tämmöne biisi täl kertaa ;) Suomalaistaki vaihteeks.. Ainaki sopii hyvin fiilikseen :))
Perjantai
Otsikko kertookin jo paljon :D Olen separi, myönnän sen.. Mut eihän siinä mitää pahaa oo vai kuinka? Perjantaina olin Neten, Kimmon ja Roopen kaa jonkun aikaa ja sit me vaa piirreltii jotain, mä piirsin kaks hahmoo, jotka kuulemma muistutti Roopee ja Kimmoo :D Mut sit Roope halus korjailla sitä, mut meni pilamaan mun vaivalla tekemän piirroksen :< ei oo kivaa.. Koska olimme kirjastossa, niin luin sellasta dieetti- kirjaa, koska haluisin tietää millä eri tavoin painoansa voi pudottaa.. Ja löysinkin aika mukavan vaihtoehdon minulle, mutta jos aloitan sen dieetin, niin saatte tietää siitä vähän tuonnepana. Sit oltii Lujikses. Siel oli kyl iha kivaa, mutku ei tuntenu niit tyyppei nii.. joo.. Käytii Neten kaa ostaa karkkii ja mentii sit niille, kun oli tarkoitus mennä sinne yöksi. Mut sit dösäs istuttii siin mis on yleensä vauvanrattaita nii niitte paikoil, koska dösä oli muute täynnä. Niin sitku mun piti painaa nappii, nousin tuolilta ja en tietenkää huomannu, et se tuoli oli sellane, joka nous aina kun siit nousee. No arvaatte varmaan, että seuraavaksi siis istuin tyhjän päälle :D Ja kaiken huipuks mä aloin nauraa, mulla on kato taipumus nauraa omille kömmellyksilleni. Nette alko nauraa kans ja sit me naurettiinkin siin vähän aikaa ja muut siel bussis hiljaa vaa et ''mitä vittua?'' ilmeil. Sit oltii Netel ja mentii nukkuu, sillä meitä väsytti aika lailla päivän jälkeen..
Lauantai
Tänään sitten Nette onnistui huokuttelemaan minut Selloon talvitakkiostoksille.Sillä hänen omastaan meni vetoketju rikki. Makutuomariksi tietenkin, oon kuullema hyvä siinä (no jaa ehkä Neten mielest). Juostii kaikki kaupat läpi ja ei löydetty mitää sopivaa.. Kaikki oli joko liian kalliita tai liian isoja. Eiksne aattele yhtään meitä nuoria? Pitäskö meiä olla ilman takkii vai mitä?? No tottakai ku mentii cittarii (K-citymarket), niin vasta sieltä löytyi sopiva. Kysyttii työntekijältä oisko löytyny toista väriä, mutta ei löytynyt, joten Nette päätyi siihen. Sittem nälkäisinä ja uupuneina etsinnöistä menimme Hesburgeriin nauttimaan tuplajuustoateriat (No anteeks oli nälkä :D). Sit mentii ulos venaa dösää. Ootettii siin aika kaua, kun mun piti mennä 270:llä Neten kanssa, sit se ei tullu.. sen jälkeen ois pitäny tulla 248, mut sekää ei tullu ja seuraavaan 270:neen oli ainakin 20 minuuttia ennenku se tuli ja ulkona 16 asteen pakkasessa odoteltii. Näpit menivät tunnottomiksi vaikka lapaset olikin kädessä. Onneks 248 tuli ku tuliki nii pääsin himaa. Mut Nette parka jäi odottamaa 270 ja jos ei niin menis junal.. en tiiä Netest.. mut ainakin pääsin kotiin, ilman, että jouduin ensin paleltumaan kuoliaaksi.
Ei sit muuta tällä kertaa! Ensi kirjoitukseen!
Tsau! <3
PS. Sori ei kuvia täl kertaa, ei löytyny sopivii, eikä oikee tullu otettuu..
Tos biisi, joka on soinu koko päivän päässä ;D Ja viime aikoinakin..
Ultimate on kiva urheilulaji ;)
Tänään koulussa oli liikuntapäivä ja mentii meidän kaveriporukan kanssa pelaamaan ultimatea Laaksolahden sisänurmikentälle.Siis kaikki ysit meni, jotka sinne oli ilmottautunut, muut meni joko luistelee tai pelaa lätkää. Ei ainakaa tarvinu paleltuu siel ulkona.. Säälin koulumme 8.luokkalaisii, kun ne meni Vihtiin laskettelee (niiku mekin sillo viime vuonna, mut sillo ei ollu näin kova pakkane..). Huvittavinta oli et ne meiä vastuuopet ei oikee osannu organisoida aikataulujen kanssa, joten myöhästyimme 530:sestä, joka ois tullu 10.34 centist. Joten tämä johti siihen, että meidän piti odottaa seuraavaa.. Sillä aikaa (melkee) kaikki kävi kaupas ostaa jotai juomist tai ruokaa.. No sit mentii paleltuu hetkeks sinne ulos ja sit se bussi tulikin.
Perille päästyämme oli hiukka kiire, sillä olimme aikataulust myöhässä.. Meidän piti siis laittaa äkkii kamat päälle ja mennä nurmikentälle. Sit meidät jaettiin 6:teen tiimiin. Mä pääsin vitostiimiin (Sara oli munkaa samas tiimis, Nette oli kutostiimis, Lotta nelostiimis ja Terhin paikkaa en muista). Ainoa ärsyttävä asia niis peleis, etten juurikaa saanu sitä frisbeetä käteeni, paitsi kun tehtiin aloitusheitot. Ja aina kun joku yritti syöttää mulle, joku tuli tielle murrr.. Eka peli oli nelostiimiä vastaan meni tasan 2-2 ja sitten kutostiimii voitettii 7-1. Sit meillä oli evästauko sillä pelasimme kyseiset pelit peräkanaa. Eväänä oli sämpylä, pillimehu ja päärynä. Onneks oli iso vesipullo, se tuli tarpeeseen mulla ja mun kavereilla ;) No tuli kuitenkin sen jälkeen pronssiottelu (olihan tämä pienimuotoinen skaba, jossa voittajat palkittiin). Meidän tiimi vastaan punainen (kolmostiimi). Se ei ollu reiluu, kun siinä pelissä oli kaikki pitkät jätkät kute Tino, Petri sekä Pölkki (Mikael). Peli oli tosi tiukka, mut ne sit voitti 3-2, vitsi jos ne ei ois voittanu oltas päästy finaaliin. No jäätii Saran kaa katsoo loppuun, niin siniselle (nelostiimille) ja punaiselle (kolmostiimille) tuli tasapeli, joten kaikki sai palkinnot, siis nämä finalistit. Oli kyl tosi jännä peli, me ja Otsomaa ( siis koulumme matemaattisten aineiden opettaja :D) oltii iha fiilareis.. Tosin minä ja Sara oltii sinisten puolel, oliha siinä Lotta ja haluttii et ne rökittää ne meiä puolest ;) Tosin hyvä näin, kummallakaan ei tullut kaunaa toiselle..
Juu minulla värjättiin hiukset tänää.. sellasiks et se, ku mulha on tosi tummanruskeet (melkee mustat), nii nyt niis korostuu toosi paljon tää punanen. Ja ne on ehkä hitusen vaaleammat, paitsi latvoist ku Meeri sano et ne on nii tummat, et pitää värjää joku kerta uusiks. Mut hyvät tuli ja tuloksee olin tyytyväinen. Sit kävin ostaa Meerin suositeltavan shampoon ja hoitoaineen hiuksiani varten. Ostin dödönki samal (ku entiset on kadonneet mysteerisesti jonnekin O-o). Sit tulinkin himaan. Tässä kaikki tältä erää :) Ensi kertaan!
Juu noi on noita mun ja Neten perus sepausta. Kaikki meiä ihanat ähläm sähläm jutut tänää bussissa ja matkalla mun mummin luota Netelle <3 Me nähtiin sen mutsiki matkal ja seki oli sillee et 'mitä vittuu, juu mä en tunne noita :D'' ilmeellä. Vaik kyl seki nauro meiä sähläykselle. Me revettii oikeesti tosi monta kertaa, joka kerta ku keksittii sille kielelle uusi sana ;D Me pelattii Unoo monta kertaa ja naurettii ku toine hävis millo milläkin tavalla (taktista peliä siis ;)).Sit me katottii Netel jotai putouksen niit juttui mist ne hyypät teki omii telkkariohjelmii. Sit me keksittii laittaa Neten kaa teippii suun etee ja katotaa kuka nauraa ekaks. Mut heti ku vähänki nauro, niin sen jälkee ne ei sit meinannu enää pysyy. Mut kerron vaa hauskaa oli, niinku itseasias aina <3 Että me ollaa separeita :)) Nii ja Nette joi Megamählämii (Megaforcee).. sainha mäki sitte pohjat kuitenki ;) Et tällästä tällä kertaa..
Tsau! <3
Juu tänään oli siis ihanan Vilman ristiäiset. Mä kato kun niin rakastan vauvoja, kun ne on nii lutusia ja viattoman näköisiä. Ja ihastuin tähän vauvaan ensi silmäyksellä <3 Eivät kyllä olleet turhan isot pippalot, ei ollu kovin paljoo väkee niiku olin odottanut. Sinne kai ois tullu enemmä väkee, mutku kaikki ei päässy tai jotai :S Kiva vaa ku ei tunne puoliakaa koko porukast :D Ehk joku pari tyyppii tuttui siinä kaikki.
Siel kirkos istuminen oli kyl tylsää.. No tiedättehän papin saarnat siitä, kuinka lapsi liitetään kristinuskoon ja Jumalan suojelukseen ja blaa blaa blaa.. Huvittavinta oli ku pappi sano et ''nouskaamme ylös'' tekee jotai, nii kukaa ei noussu ;D Mut ihmettelin miten kiltti lapsi oli, se ei ees itkeny, kun sen päätä kastettii sil vihkivedel.
Mäkin olin kuulemma tosi kiltti vauva (vanhempien kertomusten mukaan), joten huomasin yhtäläisyyksiä meissä, olemmehan sentään puolisiskokset ;) mulla on siis vihdoinkin pikkusisko (tosin näen sitä varmaan harvemmi ku haluisin :/). Mä oon aina halunnu pikkusiskon <3
Siskon nimeksi tuli siis Vilma Annele :) Ihana nimi ihanalle tytölle. Mä en malta oottaa kunnes hänen äitinsä pyytää mua hoitoavuks ;) ootan innolla sitä päivää. Mä haluisin koko ajan leikkii sen kanssa, kun se on vaa nii vastustamaton <3<3 Silloki kun se oli mun sylis ja heräs, nii se ei ees itkeny tai ees näyttäny pelokkaalta.
Juu anteeksi tuo äskeinen intoiluni :D En vain mahda sille mitään.. Mutta musta tuntuu oikeesti etten koskaan oo tyytyväinen mun blogin ulkoasuun :/ aina se on jotenkin liia synkkä tai vaa muute typerän näköne..
Mä varmaan täs muuttelen sitä (taas). Anteeksi kaikille..
Tsau! <3
Juu tänää oltii valinnaisliikkaryhmän kaa Megazones. Ja te, jotka ette tiiä mikä Megazone on, niin se on sellane sika kiva ns. räiskintäpeli, mutta siinä ammutaa laasereilla liivit päällä ja luonnollisesti laaseraseet kädessä. Se on sika kivaa, suosittelen kokeilemaan pienen porukan kanssa :)
Tänää vielä ennen kolmea en edes tiennyt, mikä Megazone on, mutta kun astuin sisään Megazonen pelikentälle ja pelasin tiimin kanssa vähän aikaa.. Niin sitten pidin siitä tosi paljon <3 Se ei edes tuntunut liikkunnalta, vaikka liikuntalaji onkin, se on pikemminkin hauskanpitoa :)
Täs nyt on kuva niist liivesit, jotka siel piti pitää päällä, koska siel pelikentäl oli pimeetä. Ei se huone iha tollane ollu, mut tajuutte varmaankin pääasian eli liivit. Niitä on neljää erilaista, joissa jokasessa on siis eri väri. On punanen, sininen, vihreä (jossa minä ja tiimini pelasimme) sekä oranssi. Jokasessa oli kiinni se laserase, joka on pelin tärkein kapistus :D (no ehkä kaikki ny sen ties, mutta päätin mainita). Ja yhdessä tiimissä on yleensä 4 jäsentä (meil oli punaset, siniset ja vihreet)
Eli pelin ohjeet ja liivin laittoohjeet ja näin selitetään siinä alussa, jokaisella tiimillä on oma tukikohta. Pelin tarkoitus on ''räiskiä'' aseella muita pelaajia (ei siis omia tiimiläisiä, niitä ei voi ampua) ja etsimällä tukikohta, sillä sen ampumisesta sai 2000 pistettä. Pelialueella ei saanu juosta, mut silti jotkut juoksi :D (kyllä minäkin yhes vaihees, aina ku menin noit portaita). Pelialueella on runsaasti kulmia ja seiniä sekä ampuma-aukkoja, joista voi tähdätä vihollisia. Tällä alueella on ylä - ja alakerta, mutta tukikohdat sijaitsevat alakerrassa. Vihollisia voi tulla mistä suunnasta tahansa edestä, takaa, ylhäältä ja alhaalta. Pitää siis olla tosi valppaana. Jos sinuun itseesi osuu, niin aseesi on pois käytöstä ja liivi sammuu, sit se muutaman sekunnin päästä taas aktivoituu (aika riippuu siitä mihin vihollinen on osunu, jos osuu hartioihi siin menee 8 sekuntia ja jos vaik aseesee nii 2 sekuntia ja yms.). Ja tietenkin jos taas itse osut viholliseen, niin hän ei voi ampua. Aseen pitää olla kädessä oikeassa asennossa tai muuten ase ei ammu. Ja täs tulee pisteet osumista:
Tukikohta: 2000 pistettä
Hartiat: n. 200 pistettä
Selkä: n. 80 pistettä
Ase: (en muista, mut tosi vähän)
Jos korjattavaa löytyy, niin mulle voi ilmoittaa :) Just kun pääsi vauhtiin, niin aika meil loppu :O Kiva vaa ku ope näki kamerast koko aja ku me vaa ammutaa siel :D Jokasella aseella on oma nimerkki, se jolla on eniten pisteitä, voittaa (siis ei palkintoo vaan pelin). Mä tulin 7:nneks 10301 pisteellä :) Ei paha jos multa kysytää. Tän jälkee menimme Minnan ja Neten kanssa hesee syömää, ku oli nälkä ja sit mä kävelinkin Elielinaukiolle ja tulin himaan. Tässä sit kaikki tältä erää :)
Oho kymmenen päivää siit ku oon viimeks kirjottanu :P Juu, joululoma on siis nyt ohi ja nyt on tän viikon aikana palattu jälleen arkeen, mulla toisin sanoen kouluarkeen.. Joulu ja uusvuos oli kivoja, sain kivoja lahjoja ja Neten kanssa tuli paukuteltua raketteja ;) Tossa otin huvikseen kuvan kun opiskelen, kun se sopii tähä topicii. Ei mikään parhaimman näköne mutta menköön tällä kertaa :)
Heti kun sitten päästään takaisin kouluun kokeet alkavat, no ainakin meidän luokalla :/ Tylsää!
Läksyjä ja kokeita.. Mutta onneks viikonloput antavat lisää puhtia opiskeluun ;)
Ei pahaa ellei jotain hyvääkin ;)
Juu, tuossa on marjapiirakka, jonka valmistimme keskiviikon leivontakurssilla. Tapahtu vaan niin et ku taikina oli liian paksua mansikat valu pohjalle ja muuten olikin iha hyvää ja jätettii loput Penalle ( meidän koulun vahtimestarille) loput piirakasta ku ei jaksettu syödä, se oli liia iso :D
Täs perjantaina (eli eilen) olin Terhin ja hänen poikaystävänsä kanssa Sellossa, siellä me vaa mentii Raxii syömään ku kaikilla oli nälkä :D Mä söin kaks annosta ja olin täynnä. Se Terhin poikaystävä, jota me kutsutaan Sebuksi. Se vaa heitteli sielt ylimmäst kerroksest ruoan jätteitä (ku oltii iha lähel kaidetta)
Se ei mun mielest ollu järkevää, mut olihan niiden kans
aika hauskaa :D Me nähtii siel kaks tyttöö, jotka oli vaa siel
ja söi ihmisten ruoantähteitä, joita ne oli jättäny siihe.. Hmm..
Se oli ällöö, joten tehtii niille jekku jos ne tulis syömää meiäkin
tähteet. Terhi räkäs siihe kokiksee ja heiteltii siihe jotai pizzaleivänpaloi ja kurkunjäämii.
Jos ne meni siihe ne ei varmaa halunnu syödä meiä tähteit (ellei ne sit olis iha epätoivosii).
Sit myöhemmin naurettii asialle. Ostin Terhille synttärilahjaks semmosen bestiskorun, se sai
siis toisen puolen ja mä toisen :) Terhi sanoi et se on paras lahja ja mä oon samaa mieltä :)
Pitäis tänää mennä luistelee Neten kaa, mut en tiiä jaksanko..
Tässä kaikki tällä kertaa, nähdään ensi kirjoituksessani!
Toi on tosi hyvä kysymys.. Oon miettiny tuota kysymystä jo kauan aikaa.. Ja yhteishaku on about kuukauden kuluttua, mut must tuntuu en oikein tiedä mihin mun pitäis hakea.. Toisaalta lukio huokuttaa.. mut sit miettii pääseekö sinne vai ei? Ja mite siel pärjäis ja ennenkaikkee oisko siitä mitään hyötyä? Periaatteesa ei, koska johonki ammattiin sitä pitäis opiskella sen jälkeen kuitenkin.. Eli viittais taas siihe et menis sinne amiksee.. Mut jos se ala ei kiinnostakkaa? Jos muutanki mieleni, mitäs sitte? Opon kans keskusteltii enne lomaa tästä ja se sano et mun ehk kannatas hakee lukioo.. mut oisko se sittenkää oikee paikka mulle? Mun faija ei ota tosissaa sitä et haluisin lukioon, koska kumpikaan mutsi tai faija ei käyny lukiota.. ÄÄH! Miks tän pitää olla nii vaikeeta? Juu tämmösiä pohdintoja tällä kertaa (toivottavasti päädyn johonkin päätöksee :))
Sori etten oo voinu kirjoitella vähään aikaan, kaverit ovat pitäneet minut kiireisenä, etten tuskin ole ehtinyt koneelle, tai oikeastaan kaveri, mutta ei siitä sen enempää...
Juu tänään olin bestikseni kanssa pitkästä aikaa kahden kesken, en kerro nyt mistä syystä, asiasta tietoiset ovat asiasta tietoisia. Joo meil on Terhin kanssa aina hauskaa <3 Sen kanssa mulla ei oo koskaa tylsää.. Huomaan muute etten oo koskaa kertonu yhestäkää päivästä sen kaa..
Tänään kun Terhi tulee meille yöks aiotaa sepaa meil ja tehä kaikkee kivaa, Terhi lukee tos vaa jotain viime vuoden meiä koulun vuosikertomusta :) onhan se ihan kiva. Mut Terhin kaa kuunnellaan musiikkia, jutellaan asioista, mistä ei uskalleta avautuu muille... Tiedetään et voidaan aina luottaa toisiimme ja olla rehellisii.. ja jos meille tulee riitaa nii ne aina sovitaa. Sen takii Terhi on mitä maailman kultaisin ja ihanin ystävä, jota mulla vois olla.
Tänään kun oltii Terhin kans ulkona, niin mentiin keinuille kuuntelee musiikkii ja matkalla sinne näin tähdenlennon. Yritin sanoo Terhille et ''Kato äkkii tähdenlento!'' mut Terhi ei ehtiny nähä sitä. Mä ristin käteni ja toivoin. Terhi vaa kysy ''Mitä toivoit? ;)'' sanoin '' En kerro muute se ei toteudu ;)''
Sit me vaa juteltii monist asioist ja avaudutaan toisilemme ja kuten aina sepataa ku mitkäki mielisairaat :D Nii joo joulu ja uusvuos meni iha mukavasti, niist en jaksa kertoo...
Shooting star
Niin näin tähdenlennon mut harmi et se meni niin nopeesti, etten saanu kuvaa siitä :( Mut Terhi vaa sano kun se ei ehtiny nähä sitä ''Ehkä se oli tarkotettu sulle :)''. En voinu muuta ku hymyillä ja sanoo ''Niin varmaan :)''
Sit tein ton jutun tos lumes yhelle penkille, mut tuskin se on enää siin huomen. Haluun näyttää koko maailmalle et Terhi on kaikista parhain ystäväni <3 :) Tsau! <3
